keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Huhhu

Tä viikko on ollu iha hirveeeeeeeeeeeeeee. Positiivinen, iloinen elämäntyyli on ollu kaukana oikein hukassa. Ainoat asiat, jotka on piristäny mun mieltä on ollut naapurin kiinalainen . Sen nimi on Thun! Aina kun sen tapaa ni sillä on täys virne päällää oikein sellane äksdee naama, en tiedä miten sellasen saa aikaan, mutta kaipa se on joku tsainiis juttu. Sitte se huikkaa hilpeesti, että Therveee. Toinen hyvä hommeli tässä viikossa on, että sain kesäduunia. JA kolmas on se, että ehkä joku tunsi äsken lukiessaan edeltävän lauseen pientä vitutusta ja ehkäpä jopa kateutta. LÄLLÄLLÄLIerruu Haista siinä pieruu. Mulla on duuni sulla ei.

Jatkuu huomisessa jaksossa.
Tulevia tapahtumia:





tiistai 29. tammikuuta 2013

long taim nou sii

Poistin vahingossa blogi tekstejä ja muo vituttaa niin paljon,että tänki kirjottamine oli suuri kynnys. Et kattellaa sitte ku oon päässy yli.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Hyviä uutisia blogi!

On vuosi 2013 ja Anna on ottanu tehtäväkseen löytää itsellensä harrastuksen. Nyt teillä minun arvokkailla lukijoillani on  ainutlaatuinen mahdollisuus päästä seuraamaan matkaani kohti toteemiharrastukseni selvittämistä. Aloitan pian hovikuvaajani kanssa erilaiset harrastuskokeilut ja sitä mukaa, kun materiaalia kertyy tulee siitä selvitys tänne samaiseen blogiin. Mikä on Annalle käypä harrastus? Mikä, missä, milloin?! Sopivan harrastuksen löytämiseen voit osallistua ehdottamalla harrastusta, jota juuri minun pitäisi kokeilla.

                             EVERYBODY NEEDS A HOBBY


tiistai 15. tammikuuta 2013

Sekavia aatoksia

4 kuukautta Kuopiossa ja Jaakkoo ja Paulii ei oo näkyny. Mä tässä oon koitannu sunnitella jos jonkun moista plääniä ja miettiä meiän ensi kohtaamista, mut ei Jakkea ja Paukkuu ei oo näkyny. Mä aion viedä mun   kakkosvaiheen ajokortin kuopion pollari laitokseen ja tavata jaken ja paven. Siit kohtaamisest tulee veri aaawsäääääm!! Kuulen kuinka ovi mun takana käy, mä tunnen sen.. sen vaan tietää.. Jake ja pave seisoo mun takana.. aistin niiitten auran joka on universumin suurin. Mä käännän pään ja samalla oven avauksesta syntyny veto aiheuttaa mun tukassa vienon hulmahduksen.. Meijän katseet kohtaa ja ne kattooo mua ja meijjä välil syntyy yhteys.
 OTTAKAA MUT MÄ HUUDAN SISÄISESTI

JA MEIJÄN PYHÄ HENKINEN KOLMINAISUUS VASTAA HELL YEAH!


ja niin mä jake ja pave eletään happily ever afterit.




sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Täsä mä olen!

Joulu sujui nopsasti löhöilyn parissa. Paras joululahjani ei välttämättä kuulu siihen perus kategoriaan kuin muiden, joten sluibaan siitä nyt vähän. Irtisanoin itseni suhteesta, tai oikestaan suhteen toinen osapuoli irtisanoi itsensä, tai loppujen lopuksi en tiedä roikuinko minä hänessä vai hän minussa, mutta lopulta jompi kumpi meistä päätti päästää irti. Olosuhteet yhteiselle elämällemme, eivät olleet enää ihanteellisest ja suhteemme oli ollut jo pitkään taistelemista, vaikka sitä olinkin koittanu hoitaa usein eri tavoin. Tällä kertaa päästäessäni irti tunsin/tiesin ensimmäistä kertaa välittömästi, että tämä oli oikea päätös. Pystyn jälleen katsomaan aamullla herätessäni itseäni peiliin ja hymyilemään. Vaikka olenkin kuullut asiantuntijoilta ja lukenu suomi 24 palstoilta, että tälläisen suhteen taakseen jättäminen on mahdotonta, olen päättänyt pitää itseni erossa keinolla millä hyvänsä. En aio enää kärsiä kivuliaita öitä, tuntea itseäni inhottavaksi ihmiseksi. Hyvästi herpes i no longer miss you!


Uudenvuoden lupaukseni 1. Opiskele!
             -Tähän mennessä olen oppinut, ettei kannata juoda liikaa, krapula on syvältä ja, että kännin piikkin ei voi pistää kaikkea.
        Uudenvuoden lupaukseni 2. Hanki harrastus
-En ole vielä täyttänyt, onneksi on vielä 365 - 13 = 352 päivää aikaa. Ideoita? 





päivitystä

Ninnannunna vanha blogi irtisanoi itsensä (uuta salasanaa ei ole, eikä tule) jotenkas onnyt siis uusien tuulien aika. Vanhat tekstit lisäilin tänne ja ne näkyypi tuossa. ANna toivottaa itsensä tervettulleksii bloggeriii.

Päivä jona tapahtui hirveitä


-mita helvettia.

Kerro vähän itsestäsi


1. Onko sinulla ollut lemmikkiä? Isoveljeni lahjoitti minulle kerran kuolevan kalan, kiitos siitä.
2. Kuinka monta henkilöä kanssasi asuu samassa taloudessa?
3. Video, joka kaikkien tulisi nähdä. Jooogaaa
4. Mikä on suosikki vaatekappaleesi? Tunnetummin romantiikantappaja.. 
Kuva kertoo kaiken. (Huomioi nöpötys.)
5. Jos saisit yhden toivomuksen mikä se olisi? Toivoisin lisää toivomuksia.
6. Mikä olisi unelma-ammattisi? Kaikkihan sen tietää.. Kotiäiti ilman lapsia.
7. Maksatko TV-lupaa? Kysyin äidiltäni pitäiskö maksaa sain vastauksen.. ei.
8. Kuinka monta kertaa päivässä ovikello soi teidän talossanne? Kuka paska on keksinyt tämän gallupin!?!?!! sitä paitsi sen on minun taloni, jonka valtio omistaa.. JA itse taisin tämän keksiä.
9. Mikä on pitkästyttävin tilanne mihin olet joutunut? Kerran junassa viereeni istahtanut mummeli kertoi 5 tuntia 43 minuuttia kuinka hän näkee enne unia kaikesta pahasta mitä hänen perheellensä käy.
10. Ärsyttävin kappale? Aikuinen nainen

Aatteellis-käsitteellinen järjestelmä


Minulla on oma uskonto. Se lienee kehittyneen siksi, että eräs ongelmistani on olla osaamatta kelpuuttaa asioita sellaisinaan. Elämän työni on rikkoa normeja, mitään ei voi tehdä normaalisti. Bussikuskille sanotaan terve ja baariin mennään reppuselässä. Oma uskontoni on yksinkertainen, koska monimutkaisuus ei ole juttuni. Sen perus idean voi tiivistää yhteen sanaan: karma.  Jos teet jotain pahaa se kostautuu, en siis ole varastamatta siksi, että se on oikein vaan olen jäänyt Lawrence Kohlbergin mooralin kehitys teorian mukaan ensimmäiseen vaiheeseen.
“käsitys oikeasta ja väärästä perustuu teon välittömiin seurauksiin
palkintoja tuovat teot ovat hyviä, rangaistuksia tuovat pahoja
auktoriteetin pelko määrää moraalin.”
-> Jos varastat, et saa joululahjaksi geelikynsiä.
Hyvän tekemisen seurauksista minulla ei ole kuitenkaan tietoa (syy: näyttö riittämätön). Olen kuitenkin kerran saanut lahjan ylhäältä. Se tippui suorastaan taivaalta hetkenä, jolloin tarvitsin sitä eniten.

Taivaanlahja

omg mikä pelle..
Muistan sen hetken kuin eilisen. Oli pimeä hyinen yö. Raahustin kohti bussipysäkkiä railakkaan baari-illan jälkeen. Kaverini kanssa kuljimme sanaa sanomatta, nälkäisinä ja uupuneina. Yhtäkkiä kaukaa kantautui epämääräisiä ääniä. Keski-iän kriisistä kärsivä pariskunta, joka ilmeisesti myöskin oli koutiutumassa railakkaan baari-illan jälkeen, asteli ulos pitseeriasta voluumin kera. Nainen rääkyi pitsalaatikko kourassa ja mies nautiskeli pitsaansa kävellessään tyynen rauhallisesti. Pian kohdallemme saavuttuaan nainen paiskaa pitsalaatikkonsa maahan ja lähtee juoksemaan kadun yli. Tässä kohtaa, useampi meistä olisi kiinnittäny huomionsa riidan loppuratkaisuun, mutta minut tuntien loppuosa riidasta jäi hämärän peittoon keskittyessäni niin yksinäiseltä näyttävään pitsaan.  Kaverini ja minä olimme jo kävelleet pitsalaatikon ohi, mutta yksi katse riitti kertomaan mitä seuraavaksi tapahtuisi. “Haetaanse!” JA NIIN me syöksyimme hakemaan laatikkoa, joka oli lämmin. Pitsa kourassamme juoksimme nurkan taakse, enkä ikinä unohda sitä tuoksua, joka leijjaili avatessamme pitsalaatikon, se oli taivaanlahja.

Virtahepo olohuoneessa


Viime aikoina olen tuntenut itseni ahdistuneeksi. Olen kärsinyt väsymyksestä ja voimavarani ovat olleet lopussa. Apua löytyi onneksi läheltä, eräs ystäväni kertoi virtahevon olohuoneessa aiheuttavan ongelmia. Havahduin ja huomasin, että olohuoneessani onkin useampi kuin yksi virtahepo. Ilman tuttavani avustusta en olisi ikinä ymmärtänyt millainen tilanteeni on ja miten selviäisin siitä. Onneksi nyt tiedostan asian ja vihdoin minulla on mahdollisuus eheyttää elämäni ennalleen.
Virtahepo part 1
Kiitos Wikipedian olen selvittänyt ongelmani. Wikipedian mukaan Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on suurikokoinen Afrikassa ( = Neulamäessä. Vannon naapurustoni veressä virtaavan enemmän afrikkalaishenkeä kuin suomalaista) elävä nisäkäslaji. Ne voivat syödä vuorokaudessa jopa 50 kiloa. -> virtahepo tunnistettu. Valitettavasti tämä virtahepo ei hevillä elämästäni ole lähdössä. Olen kuitenkin kuullut jo ongelman tiedostamisen auttavan.
Virtahepo part 2
OMg wtf.f.. !::!:!=!!=! ei ihme, että olen ollut onneton.
Lopuksi haluan vielä kiittää ystävääni.. Olen taas onnellinen oma itseni, Virtaset eivät ole enää osa elämääni.

Niin, että pähkinöiksi mentiin taas


Myöhästyminen bussista -> myöhästyminen elokuvasta ->  kankkulan kaivoon mennyt kymmenen euroa = ainekset rappioiltaan.
Yksinäinen juntti istuu yksinäisessä kodissaan, hän päättää tehdä tylsälle päivälle pisteen. Salamannopeasti hän omistaa yhden elokuvalipun, lipun sellaiseen elokuvaan, jonka katselemisesta hän on vain saattanut haaveilla.
Tasan kello 17:30 juntti sapuu tapahtuma paikalle, tajuaa olevansa Too Little, Too Late ja murenee palasiksi. >>> pERäv4l0TT <<< Bussi, joka vie keskustaan meni jo.. rahat meni.. elokuva meni… vai menikö sittenkään? NO EIPÄ JUMALAUTA MENNYT!! Tovin myöhemmin tämä kyseinen bussi saapuu juuri kuvittelemassani aikataulussa samaiselle pysäkille, jossa OLIN ollut tovi sitten. Ja niin jälleen pientä oravaa harmittaa, hän kiroaa, hän lähettää vihan täyteisen tekstiviestin kaverilleen, mutta mikään ei helpota. 18:10 juntti huomaa kävelevänsä yhä edelleen elokuvateatteria kohti. 18:20 hän luovuttaa ja hyppää bussiin, joka vie takaisin kotiin. Kotipysäkin kohdalla juntti ei jaksakkaan nousta, vain tyhjä katse lasin läpi käy pysäkillä. Tarinan seuraava käännekohta on kun huomaan ostavani pähkinäpussin ja pian leikkiväni kotimatkalla “Kuinka monta pähkinää suuhusi mahtuu?” peliä. Pähkinät kohottava oravan mieltä ja kotiin päästyäni tunnelma on yhtä “hilpeä” kuin ennen koko projektin alkua.